sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Oulusta Kajaaniin...

....on  180 kilometriä.

Kainuu on minulle tuttua seutua lapsuudesta. Kesäisin vietettiin paljon aikaa velipoikien ja serkkujen kanssa mummolassa Kotipirtillä Paltamossa, joka sijaitsee Oulujärven rannalla noin 143 km päässä Oulusta ja 37 km päässä Kajaanista. Välillä oltiin myös Kontiomäellä ja Kajaanissa, missä suunnalla serkut asuivat.

Kotipirtti sijaitsi Paltamon keskustasta muutaman kilometrin Puolangan suuntaan ja oli sellaisen korkean mäen päällä. Muistot mummolan kesistä ovat todella hienot, vaikka aina mummolaan perille päästyä mummo laitto meille pennuille viilipurkit käteen ja passitti meidät mustikkamehtään. Alempana tienvarressa kasvoi vattupensaita, missä myös monesti marjassa oltiin. Tokihan ehdittiin myös pikku kepposia tekemään, niinkuin se, kun "lainattiin" mummolassa kylässä olleen papparaisen pappatunkkaa ja mentiin ajamaan sillä lähellä olleen sikalan pihaan. Ei riittäny piha-alue. Seinään karkas se tunkka :D No pienillä vaurioilla selviittiin. Mutta mikä upeaa nykyiseen menoon verrattuna, elämä oli yksinkertaista. Mummolassa ei ollut sähköjä ja vesi kannettettin kaivosta. Ainoa elektroniikkalaite taisi olla paristokäyttöinen radio, mitä aina joskus kuunneltiin. Iltaisin vanhempi väki pelasi usein korttia ja nuorempi väki oli kihona seuraamassa korttipelejä. Yksi upea paikka mummolassa oli savusauna.  Kaivosta kannettiin vesi saunan ulkopuolella olevaan muuripataan ja siinä risuilla lämmittettiin pataa ja saatiin kuumaa pesuvettä saunaan. Itse saunanlämmitys oli vanhemman väen puuhaa ja kesti useita tunteja. Mutta siitäkin huolimatta, sauna lämpesi usein :)

Näillä ajatuksilla oli hyvä lähteä talvilomalla viikolla 12 kuvitteelliselle juoksumatkalle lapsuudesta tuttuihin maisemiin Paltamoon, Kontiomäelle ja Kajaaniin.

Maanantaina loman ensimmäisenä päivänä päätin aamusta päästellä pikkusen vauhdikkaampaa juoksua, jotta reissu alkaa hyvin. Edettiin 15,17 km. Ensimmäinen stoppi Pikkaralan kylän paikkeilla Oulujokivarressa. On muuten kesällä todella upeaa ja kaunista seutua. Illasta matka jatkui kevyellä hölkällä 10,89 km. Oltiin jo Muhoksella Laukan Sillan paikkella Oulujoki-varressa. Matkaa taitettu yhteensä 26,06 km. Aika tankata, saunoa ja levätä. Matka jatkuu seuraavana päivänä.

Tiistaiaamuna keppijumppaa ja venyttelyä ja sitten jatkui matka. Matkanteko maistui mukavalle. Aurinko paistoi ja kilometrilukema vaihtui mittarissa. Tiistain ensimmäisellä etapilla kevyttä hölkkää ja  matkaa kertyi 15,52 km ja oltiin keskellä ei mitään Muhoksen ja Utajärven välillä. Illalla jatkettiin matkaa ja haettiin sopivaa stoppipaikkaa. Edelleen sama vauhti kuin aamupäillä eli kevyttä hölkkää ja matkaa kertyi 12.89 km. Päivän saldo 28,41 km ja kokonaissaldo 54,47 km. Oltiin Utajärvellä Murrontien paikkeilla. Tankkaus, saunominen ja unta palloon.

Keskiviikkoaamuna herättiin kevätpäivän tasaukseen ja tiedossa se, että tästä eteenpäin päivät pitenevät ja valon määrä lisääntyy :) Aamusta normi jumpat ja venyttelyt ja kiva huomata, että matkanteko ei tuntunut jaloissa vielä yhtään. Päivän ohjelmassa jälleen kaksi etappia, jotka molemmat tehdään kevyttä hölkkävauhtia. Upea aurinkoinen aamu ja klo 10:00 aikaan matka jatkuu. Päivän ensimmäinen etappi hölkäten 18,87 km. Ollaan Puhakantien paikkella Utajärven ja Vaalan välillä Oulujoki-varressa. Illalla lyhyempi kevyt pyrähtelylenkki 9,07 km upeassa ilta-auringossa. Päivän saldo 27,94 km ja kokonaissaldo 82,41 km. Päivän toisella lenkillä siirryttiin Pohjois-Pohjanmaalta Kainuun puolelle. Tarkalleen oltiin jo Vaalan kunnan alueella Otermaojan ja Lamminahontien välillä. Illalla normikuviot. Tankkausta, saunomista ja lepoa seuraavan päivän koitoksia varten.

Torstaiaamuna aurinkoa ja samat aamutoimet kuin aiemmin. Tuntemukset kropassa ja jaloissa hyvä.  Minkäänlaista kolotusta tahi väsymystä ei havaittavissa. Päivän ensimmäisellä etappilla tarkoitus tehdä osa matkasta sellasta reipasta ravia. Matkaan päästiin jo ysin jälkeen ja matkaa kertyi 14,09 km. Etapilla ohitettiin Vaalan taajama ja taukopaikka löytyi Oulujärven rannalta Jylhänniementien paikkeilta. Edelleen Vaalan kunnan alueella oltiin. Illasta kevyttä hölkkää 11,54 km. Päivän saldo 25,63 km ja kokonaissaldo 108,04 km. Nyt oltiin Paltamon kunnan alueella Rytiperän ja Kiveslahdentien kohdilla. Nyt tankataan, saunotaan ja levättään. Matkaa on vielä jäljellä, mutta hyvässä vauhdissa ollaan, jotta sunnuntaina ollaan perillä määränpäässä.

Perjantaiaamuna aurinkoa ja välillä kevyttä lumisadetta. Normi aamutouhut ja kympin aikaan juoksukamat päälle ja matka jatkuu. Ensimmäinen kilsa oli pikkusen jäykkää menoa, mutta sen jälkeen askel alkoi taas rullata. Kevyttä kropanherättelyhölkkää ja maisemien ihailua. Matkalla ohitettiin Petäjälahdentien risteys, mistä muistaakseni pitäs kääntyä, jos oltas matkalla Mervi-serkun mökille. Mutta matka jatkui eteenpäin, koska ei taida olla Mervin porukat nyt siellä paikalla. Kivesjärven rantamaisemaa järven päähän asti ja päivän ensimmäinen lenkki 15,22 km päättyi Kivesjärven rantatien kohdille. Matkaa Paltamoon enää parikymmentä kilsaa :) Kivesjärvi on kylä Paltamon kunnan alueella. Kivesjärven kylä valittiin aikoinaan vuonna 1993 Vuoden kyläksi. Iltalenkkinä kevyttä pikkusta pyrähtelyä 9,23 km. Päivän saldo 24,45 km ja kokonaissaldo 132,49 km. Ollaan likellä Manamansalontien risteystä. Manamansalo kuuluu Vaalan kuntaan, mutta tuossa risteyksen kohdilla taidetaan olla Paltamon puolella....vissiin. Jännästi menee nämä kuntarajat :) Niille, joille Manamansalo ei sano mitään, suosittelen käymään paikanpäällä. Hienot hiekkarannat ja upeaa järvimaisemaa :) Illasta normi huoltotoimenpiteet ja valmistautumista seuraavaan päivään.

Lauantaiaamu ja liikkeelle jo klo 09:00 aikaan. Aurinko paistaa ja matkaa ei ole enää paljoa. Nyt voi jo alkaa fiilistellä ja keskittyä tuttujen paikkojen tarkkailuun :) Rentoa kevyttä hölkkää 12,12 km ja jaloissa eikä kropassa vieläkään mitään väsymisen  merkkejä.  Paltamon taajaman kyltit tulevat vastaan. Tuttuja teiden nimiä ja edessä näkyy Oulujärveä ja rautatiesiltaa. Rautatieaseman ohi ja tullaan Puolangantien risteykseen. Tuota tietä mentiin jokunen kilsa, niin tuli mummolantien risteys. Mutta nyt siellä mummolassa ei ole enää niitä entisiä rakennuksia tai paikkoja, joten matka jatkuu risteyksen ohi kohti Kajaania. Ylitetään silta Oulujärven ja Kiehimäjoen jokisuiston kohdilta ja sillan vieressä menee toinen silta, rautatiesilta. Ohitetaan vielä Meteli, siis paikka nimeltä Meteli. Hiljaista ja rauhallista siellä on. Illalla vielä 11,63 km kevyttä hölkkää upeassa ilta-auringossa. Juoksu on niin nautintoa :) Päivän saldo 23,75 km ja kokonaissaldo 156,24 km. Toisella lenkillä ohitetaan Vartiuksentie, joka johtaa Vartiuksen raja-asemalle ja siitä Venäjän puolelle  Kostamukseen. Stoppi Tololanmäentien kohdalla, mitä pitkin pääsee Kontiomäkeen, missä serkut asuivat aikoinaan. Tästä jatketaan huomenna jäljellä olevat kilometrit ja jossakin vaiheessa saavutaan määränpäähän Kajjjaaniin kolomella jiillä :) Iltahommat ja unta palloon.

Sunnuntaiaamu. Reissun viimeiset pari etappia edessä ja upea aurinkoinen päivä tulossa :) Aamupäivästä kevyttä hölkkää ja välillä pikku pyrähdyksiä. Ihailitiin tuttuja maisemia 13,70 km verran ja stoppi Kirkkoahontien paikkella. Alkuillasta reissun viimeinen etappi kevyttä hölkkää kohti Kajaania. Poiketaan Vitostieltä vanhalle Vitostielle. Heinisuontien risteys ja tästä pitäs, jos serkkujen kotiin oltas matkalla. Matka jatkuu kuitenkin kohti keskustaa. Viimeisen etapin pituus 11,39 ja ollaan perillä Kajaanissa ja tarkelleen ottaen Kuntokadulla Kajaanissa. Vimpelinlaakson yleisurheilukentän porteilla :) Päivän saldo 25,09 km ja kokonaissaldo 181,33 km. Mahtava reissu ollut. Nyt naatitaan :) Mitään väsymystä saati kolotusta ei vieläkään missään. Mutta huomenna olkoon silti lepopäivän paikka.

Yhteenveto:

Päivä 1       26,06 km
Päivä 2       28,41 km
Päivä 3       27,94 km
Päivä 4       25,63 km
Päivä 5       24,45 km
Päivä 6       23,75 km
Päivä 7       25,09 km

Yhteensä   181,33 km

Aikaa tähän reissuun meni yhteensä 16 tuntia 42 minuuttia ja 28 sekuntia.




Reissun päätyttyä perillä onnellinen lomamatkaaja :)



Nyt voikin alkaa miettiä, että minne juoksis kesälomalla? Ja silloin vois viikon aikana rikkoa tuon 200 km, kun ei se nytkään jäänyt kauas... :)

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Kisakalenterin suunnittelua ja numeroita

Kevään lähestyminen on ollut havaittavissa viime viikkoina. Ja nyt en puhu ilmoista, koska niille ei vaan voi mitään. Jos kerta maaliskuun puolivälissä paukkuu talven pakkasennätykset ja lisäksi pureva pakkastuuli saapuu Siperiasta, niin sitte se on niin. Näillä mennään, mitä on annettu. Ja mikäs tässä on ollessa. Lomalla ollaan ja aikaa juosta ja nauttia :)

Mutta kevään lähestyminen on havaittavissa siitä, kun saanut huomata, miten monessa paikkaa on viime aikoina hyvinkin tarkkaan selattu hiljattain postilaatikoon kolahtanutta juoksukalenteria. 570 kisaa, mihin vois ensi kesänä osallistua. Ja vaikka onkin tehty talvikausi hyvin töitä ja treenattu, niin väkisin joutuu muutaman kisan karsimaan pois. Tulevan kisakauden suunnittelu on siis kovassa käynnissä.



Omalta osalta vuoden 2013 ensimmäinen numerolappujuoksu tulee olemaan kympin kisa 6.4. Iin Yrityksen testijuoksuissa. Tämän vuoden kaksi ensimmäistä testijuoksua jäi väliin sairasteluiden ja pikku vammojen takia.

27.4. seuraava testijuoksukisa Iissä. Siellä kymppi tai 1/2-maraton.

25.5. Veteraanien SM-maraton Kuivasjärven Auran väreissä Terwamaraton tapahtumassa.

Terwan jälkeen tulevan kesän suunnitelmat ovat vielä kokonaan auki, mutta näillä näkymin kesällä juostaan paljon kisoja treenimielessä. Kisat puolikkaita, kymppejä tai vielä lyhempiä matkoja. Terwan jälkeen seuraava koko maraton vasta syyskuun lopussa.

Hyviä vaihtoehtoja ensi kesän kisakalenteriin ovat mm.
- 15.6. Forssan Suvi-ilta
Edellisenä iltana 14.6. olis Padasjoella Vesijaon Nakukymppi. Sen aattelin jättää väliin, vaikka sinällään ihan kiinnostava tapahtuma oliskin ;D

- 19.6. Midsummer 10K & 5K, Helsinki
- 21.6. Kiimasen savulenkki (ei syötävää), Saarijärvi
- 5.7.   Varpaisjärven yömaraton
- 6.7.   Mikkeli maraton
- 13.7. Hämenlinnan kaupunkimaraton
- 21.7. Pyhän Olavin maraton (Olavi on toinen etunimeni, pyhästä en tiedä), Savonlinna
- 27.7. Valio maitojuoksu, Kiuruvesi
- 7.8.   Mettäperän lenkki, Muhoksella tutuissa maisemissa
- 17.8. Z-Maraton Kempele
- 24.8. Oulu juoksu
- 31.8. Ruska juoksu, Haukipudas
- 8.9. Veteraanien SM-maantie, Janakkala

Lisäksi mietinnässä 2.-4.8 Kajaanissa järjestettävät Veteraanien SM-yleisurheilukisat. Ja jos ensi kesänä järjestetään Illin juoksuja Iissä, niin siellä käydään juoksemassa muutama kerta treenimielessä 5km kisa.

Jäiköhän jonkin hyvä kisa mainitsematta?

Tämän jälkeen pukkaa reissua kauden pääkisaan. Toivottavasti vielä tässä vaiheessa ollaan terveenä.

29.9.2013 Berliinin maraton

Ja loppukommenttina voidaan todeta:

Mitä nuoret edellä, sitä vanhat perässä vai miten se menikään.

39 89 189

Numerosarja on varmasti suurimmalle osalle selvää pässinlihaa, mutta todettakoon, että jos nuo lukemat ovat  syksyllä 10km, 21,1km ja 42,2km ennätysten minuutit, niin voidaan sanoa, että putkeen on mennyt juoksut :)











sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Miksi minä juoksen?

Kuten jo jossakin vaiheessa aiemmin kirjoitin, liikunta ja urheilu ovat kuuluneet pikkupojasta asti elämään. Kesällä 1971 muutettiin meidän perheen kanssa Oulun Heinäpäästä Rajakylään ja saman vuoden syksynä aloitin ensimmäisen kouluvuoden Etelä-Kellon koulussa. Jo silloin alkoi päivittäiset "treenit", kun kävelemällä taivallettiin koulumatkat. Ensimmäisenä kouluvuotenani koulua oli kuutena päivänä viikossa, joten hyvin pääsi kertymään peruskestävyyskilomertrejä näillä kävelymatkoilla. Muuten ensimmäisestä kouluvuodesta en paljoa muista, mutta sen muistan, että taisin olla ihastunut yhteen tyttöön  meidän luokalla. Ja mitenkö tämän ihastuksen hänelle osoitin? No tietenki sillee, että heitin kovalla lumipallolla häntä välitunnilla keskelle otsaa. Ei lämmennyt se suhde ja luokan eteen jouduin anteeksipyyntöä esittämään :D 

Seuraavana kesänä kuvioihin tuli jalkapallo. Nahkakuulan perässä juokseminen alkoi. Ensimmäinen seura, jota edustin, oli OTP:n kaupunginosajoukkue Hull City. Pelattiin matseja mm. Tottenhamia, West Hamia ja Liverpoolia vastaan. Pelipaikkani oli kärkimies ja hyvin siinä pärjäsin. Jossakin vaiheessa hieman myöhemmin seura vaihtui OPS:n juniorijoukkueisiin, joita edustin aina A-junnuihin asti ja pelasimpa yhden kesän edustusjoukkueessakin. Siinä toisella kymmenellä kun oltiin, niin treenaaminen alkoi olla jo aika kovaa ja läpi talven vedettiin harjoituksia. Ulkona harjoiteltiin ja pelattiin, oli keli sitten mikä vaan. Eli jo silloin tuli harrastettua aika paljon lumihankijuoksua, jota myös tänä talvena on välillä pitänyt tehdä. Talvella harjoiteltiin paljon myös Raksilan Jäähallissa. Vieläkin mielessä ne porrasjuoksutreenit, joissa todellakin hapotti kunnolla. Ja hallia juostiin ympäri ja monenlaisia loikka- ja aitaharjoituksia siellä tehtiin. Yksi hyvä treenipaikka oli myös Raksilassa siinä Uimahallin takana. Siellä on juostu monet mäkitreenit ja kyllä silloinkin hapotti ja oksukaan ei ollut monesti kaukana. Eli hyvin paljon samanlaisia ja juoksua kehittäviä treenejä tehtiin jo tuohon aikaan. 

Jossakin vaiheessa siinä 14-15v iässä alkoi olla vähän muut asiat mielessä kuin jalkapallo ja yhden talven pidin kokonaan väliä treeneistä. Silloin panostin kunnolla koulunkäyntiin vai oisko ollu, että muut juoksut ois alkanu viedä enempi aikaa? En muista. :) Keväällä kuitenkin alkoi poltella taas pallon potkiminen ja treenit jatkui. Muistan hyvin, kun meillä oli C-junnuissa heti keväällä Oulun alueen hegemoniaottelu OPS-OTP. Jostain kumman syystä olin aloituksessa, vaikka talvitreenit olikin jääneet väliin. Ensimmäisellä puoliajalla kärkiparini pisti minulle tikkarin ja pääsin hyvän lähtönopeuden johdosta karkuun vastustajan toppareilta. Tätä hyvää lähtönopeuttani ovat ainakin minun omat pojat kyseenalaistaneet moneen kertaan. Ei ole kuulemma viimeaikaisilla suorituksilla riittävää näyttöä hyvästä lähtönopeudesta. Otettu joskus poikien kanssa pikku pikajuoksukisoja. Hävinny oon joka kerta :D Mihin se nopeus katoaa...

Mutta siis tuohon peliin takaisin...

Maalivahdin kanssa nokkikkain, kylmä viimeistely ja maali. Puoliajalla johdimme tuolla maalilla 1-0 ja pukukoppiin tuli sillloinen Oulun alueen piirijoukkueen valmentaja. Ilmoitti, että meidän joukkueesta on valittu 3 pelaajaa piirijoukkueeseen Pohjola Cup turnaukseen, josta on reitti alle 16-vuotiaiden maajoukkueseen. Miika, Pera ja minä. Tähän meidän joukkueen valmentaja ilmoitti, että Miika ja Pera lähtee, mutta minä en lähde, koska olin jättänyt talvitreenit väliin ja olin hänen mielestään liian huonossa kunnossa. Nuori poika olin ja kunnioitin valmentajan päätöstä ja ohjetta. Kotiin jäin. Turnauksen jälkeen Miika ja Pera lähtivät nuorisomaajoukkueleirille. Mutta missään vaiheessa tuo asia ei ole minua harmittanut tai kaduttanut, siis etten ollut tiukempi itse silloin. Koska tiesin silloin ja tiedän nytkin, että jalkapallo oli minulle vain harrastus ja että sai olla ja pelata kavereiden kanssa. Ei minulla ollut missään vaiheessa sellaista kunnianhimoa sen suhteen, että olisin täysillä panostanut siihen.

Mutta kyllä siitä meidän seinänaapurista löytyi kaveri, jolla oli kykyä ja halua panostaa tuohon lajiin. Muistan kun tämä pikkupoika tuli joskus siellä takapihalla kyselee lupaa päästä potkimaan palloa meidän vanhempien poikien kanssa. Tietenki otettiin mukaan pelaamaan. No myöhemmin tästä kaverista kehittyi ammattilaisfutari ja maajoukkueen runkopelaaja. Ja vieläkin Nure jaksaa AC Oulun pelipaita päällä pallon perässä juosta. Hieno pelimies!

Mutta nyt tuohon otsikon kysymykseen. Miksi minä juoksen?

Edelleenkään kyse ei ole kunnianhimosta vaan edelleen kyse on harrastuksesta. Ja juoksemisen kautta olen tutustunut monenlaisiin hienoihin juoksijoihin ympäri Suomen. On hienoa kuulla siitä, miten muutkin ovat koukussa tähän lajiin ja kuulla siitä, miten nämä ihmiset treenaavat ja kuulla heidän kertomuksiaan kisoihin valmistautumisesta ja itse kisoista. Kuulla heidän ajatuksiaan siitä, mitä juoksu heille antaa. Tuo verkosto on niinkuin jalkapallojoukkue. Siinä jokainen tsemppaa toisiaan ja jos jollekin sattuu jotain, niin toiset "pelaajat" ovat paikkaamassa ja korjaamassa tilannetta. Tästä paikkaamisesta ja korjaamisesta olen saanut oman osani viimeaikaisten lonkkavaivojen yhteydessä. Tämän joukkueen tuki ja neuvot ovat olleet todella hienoa ja korvaamatonta apua siinä, että olen päässyt lonkkavaivoista eroon. Kiitos joukkueelle siitä :) Juokseminen voi kuulostaa yksinäiselle puuhalle, mutta todellisuudessa se on joukkuelaji, siten kuin itse sen ajattelen.

Ja se kun juoksee yksin pitkiä matkoja, se on parasta treeniä kropalle, mutta samalla myös päälle. Siellä pitkällä lenkillä saa tyhjentää pään esim. ikävistä työjutuista ja joka kerta lenkin jälkeen on voittajaolo. Silloinkin kun välillä pitää kärsiä pikku vammoista. Ne kuuluvat lajiin ja niiden kanssa on elettävä. "No pain, no gain"

Mutta jotain tavoitteita minulla toki on juoksun suhteen. Sen myönnän. Blogini nimi sen oikeastaan kertoo. Kun pari vuotta sitten jäin koukkuun juoksuhommaan, niin heti silloin alkoi kyteä mielessä ajatukset, siitä että jos joskus pääsisi osallistumaan Suomen Mestaruus -kisoihin juoksun merkeissä. Veteraanien SM-kisat. Se kuulostaa aika hienolle :) Vaikka siis sehän tarkoittaa sitä, että olen aika vanha. Totta sekin. Ja nyt kohta toukokuussa pääsee ensimmäistä kertaa juoksemaan seuran edustuspaita päällä SM-kisoihin. Vielä tänä vuonna mennään nuorten miesten sarjassa eli alle viiskymppisissä. Ens vuonna sitte puoli vuosisataa täyteen ja sen mukaiseen sarjaan pääsee osallistumaan.  

Viikko 10 päästiin palamaan lähes normi rytmiin treeneissä. 5 juoksupäivää ja 2 lepopäivää. Tiistain treeni 20x1min/1min vetoja. Perjantain treeni lyhyt 9km reipasvauhtinen lenkki. Tänään sunnuntaina ohjelmassa reipas maratonvauhtia hakeva 20km treeni. Eka kilsan otin verkkaa ja sen jälkeen mahdollisimman tasaista vauhtia. Hieno treeni! 20km rennolla reippaalla juoksulla aikaan 1:33:34 min. Tuosta vauhdista voidaan hyvinkin vielä kiristää tahtia, kunhan tiet sulavat. Nyt uskaltaa  alkaa nostaa vauhteja ja tehoja tuon pikku vamman jälkeen.Viikon muut lenkit kevyttä ja palauttavaa pk-juoksua. Juoksua yhteensä 5h 59min ja 70km.


sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Ryhtiä, liikkuvutta ja juoksuasentoa

Kuluneella viikolla vieläkin juoksut vähissä ja keskitytty edelleen lonkan aukaisuun ja venyttelyyn. Tämän lisäksi on tullut erään juoksukamun juttujen perusteella tutustuttua Fustra-metodiin ja sen saloihin. Fustra-sivustojen mukaan ko. harjoittelumetodia käytetään tasapainottamaan kehon lihaksistoa, kehittämään kehonhallintaa sekä parantamaan ryhtiä ja liikkuvuutta. Kaikki todella tärkeitä asioita juoksussa ja nimenomaan juoksuasennon, tekniikan ja juoksun taloudellisuuden kannalta. Tullut luettua, että Fustra-metodin lähtökohtana on ensin aukaista venytyksiä käyttäen lihakset, jotka estävät hyvän ryhdin. Tämän jälkeen ryhdytään vahvistamaan heikkoja lihaksia, jotka aiheuttavat epätasapainon vartalossa. Kun vartalossa olevat lukot on saatu avattua ja heikot lihakset ovat voimistuneet oikeaoppisen harjoittelun avulla, saadaan aikaiseksi hyvä ryhti, tasapainoinen lihaksisto ja kivuton arkipäivä. Sopii huippu-urheilijoista kuntoliikkujiin, joista tuohon toiseen ryhmään itsekin kuulun :)

Kiitos  Miialle hyvästä vinkistä, kun on useean otteeseen puhunut tästä harjoittelusta. Jo ensimmäisillä treenikerroilla huomannut sen, miten vartalossa on paljon lukkoja, joiden aukaisuun täytyy nyt tarttua.

Kuvassa näkyvät jumppavälineet ovat olleet paljon käytössä tällä viikolla joka päivä aamuin ja illoin. Ja siis jos et omista oikeaa jumppakeppiä, niin Sini-irtomoppivarsi ajaa oikein hyvin sen kepin tehtävän :)



Itse teen paljon työtä istuma-asennossa, joka helposti aiheuttaa alaselän ongelmia. Ja päätteen äärellä istuessa, monesti unohtuu ryhti täysin, minkä huomaa usein työpäivän jälkeen. Kuluneella viikolla olen ottanut ohjelmaan työpäivän lomassa muutaman Fustraliikkeet, joita pystyy omassa työhuoneessa tekemään. Keppejä tahi muita apuvälineitä ei ole mukana töissä, mutta siltikin ihan muutaman minuutin intensiiviset Fustra-liikkkeet edesauttavat sitä, että työpäivän jälkeen ei ole sellaista jumia, mitä monesti on ollut.

Juoksun osalta kuluneen viikon kilsat edelleen vähäiset. Kolme juoksutreeniä, 3 kivutonta juoksutreeniä :)

Tiistaina juoksupäivä ja vielä illalla +4 asetetta lämmintä :) Kevät tulee! Varovainen vetotreeni 8x3min/2min hitaasti vauhtia nostaen. Mukava oli huomata, miten vedot kulkivat niin helposti ja viimeset alle 4min vauhdilla, vaikka palauttelu vetojen välillä vain 2min ja edellisestä kovasta harjoituksesta aikaa tasan kaksi viikkoa. Eli 2 viikkoa sitten hallitreeni, jonka jälkeen lonkkakivut estivät treenit 1,5 viikkoa. Treeni kokonaisuutena 51min30sek ja 10,4km.

Torstai on toivoa täynnä ja todellakin antoi toivoa juoksuhommaan. Terwareitillä 12km rentoa reipasta ja Värtön rannasta kaupunkiin asti 3km pätkä kovempaa. Märkää oli, vettä ja loskaa, mutta ei haitannu, kun ilman lonkkakipuja mennään taas :)

Sunnuntaina 12km reipasta rentoa juoksua 5min km-vauhtia.Lopussa kokeilin kilsan kovempaa juoksua. 3:58 vauhtia ja ilman kipuja edelleen.

Tästä on hyvä jatkaa tulevaan viikkoon. Ja ensi viikolla Fustratreenit ja muut jumpat jatkuu edelleen. Tekis mieli alkaa nostaa juoksun suhteen määriä, mutta pitää malttaa nyt, jotta pääsee siirtymään kuivalle asfaltille ilman vammoja. Ehtiihän tässä vielä juosta.Vasta alussa ollaan omien treenien ja tavoitteiden suhteen!